Hoppa till innehåll
Språk Språk
svenska svenska English English
E-bok historia
167750
E-bok:Valtataistelu:2018
Av: Korhonen, Jarmo
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: Kdd=ub/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Tammi Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Valtataistelu jatkaa Väyrysen valtakunta -kirjan aloittamaa ennennäkemätöntä suomalaisen politiikan läpivalaisua. Kuvaus Mauno Koiviston, Ahti Karjalaisen, Johannes Virolaisen, Harri Holkerin, Kalevi Sorsan ja Paavo Väyrysen pyrkimyksestä Suomen tasavallan presidentiksi vuosina 1977-1982 - suuresta suomalaisesta valtataistelusta, jonka osapuolina olivat kaikki kotimaiset valtatekijät, Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja pimeä vaaliraha. Valtataistelu kertoo, miten ja miksi Mauno Koivisto valittiin tasavallan presidentiksi ja kuinka Kalevi Sorsa yritti kaataa Koiviston presidenttihankkeen. Se on myös kuvaus keskustapuolueen sisäisestä Väyrysen, Karjalaisen ja Virolaisen välisestä katkerasta valtataistelusta, jossa avioero, alkoholi ja NKP näyttelivät ratkaisevaa roolia. Kirjan luettuaan ymmärtää, mitä kaikkea halu päästä presidentiksi saa poliitikon tekemään isänmaan ja itsensä hyväksi. "Tämä on raskas virka, sillä se on yksinäisen miehen työtä" - Presidentti Urho Kekkonen kirjeessä Mika Waltarille. Jarmo Korhonen on 49-vuotias poliittisen historian tekijä. Hän on toiminut keskustan puoluesihteerinä 2006-2010 ja Etelä-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtajana 1994-2006 ja ollut keskustan ja sen ehdokkaiden vaalikampanjoissa mukana 1980-luvulta alkaen. Korhonen on tutkinut Maalaisliitto-keskustan ja sen johdon salaisia arkistoja vuosilta 1958-2014 ja saanut tutustua keskustan ja sen presidenttiehdokkaiden Johannes Virolaisen, Paavo Väyrysen, Esko Ahon ja Matti Vanhasen vaalikampanjoiden salaisimpiin papereihin./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166485
E-bok:Moder Sveas historia:2018
Av: Alexandersson, Pär
Utgivningsår: 2018
Språk: Svenska
Hylla: Kc/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Books on Demand Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Svea eller Moder Svea beskrivs ofta som en självklar och tidlös företrädare för Sverige. Ändå har hennes historia växlat. Under 1600- och 1700-talen var hon mest ett underdånigt bihang till landets kungligheter. En tradition som gjorde henne till de svenska kungarnas brud, maka och änka inleddes i mitten av 1600-talet och etablerades snabbt i ord- och bildkonsten. Till traditionen hörde att kungarna och drottningarna beskrevs som landets fäder och mödrar. Det gjorde att Svea inte kunde ha en egen modersroll eller annan direkt relation till undersåtarna. Först under 1800-talet framställdes Svea allmänt som en "moder" för svenskarna. Förändringen hängde samman med flera olika faktorer, bland annat enväldets slutliga fall efter förlusten i 1808-1809 års rysk-svenska krig, en ökande betoning på folket som bärare av nationens "sanna" värden och en ökande marknad för skönlitterära texter utanför hovet. Från tiden kring förra sekelskiftet började Sveas roll som nationspersonifikation bli överspelad. Hon saknas i Verner von Heidenstams nationella diktning, där Sverige istället åberopas som en moder, och den blivande socialdemokratiske statsministern Per Albin Hanssons beskrivning av ett folkhem med likvärdiga medborgare utan föräldragestalter. I denna studie beskrivs och analyseras hur Svea blev en symbol för Sverige och hur denna symbol förändrats över tid. Särskilt uppmärksammas Sveas närvaro i skönlitterära texter av bland andra Carl Serlachius, Hedvig Charlotta Nordenflycht, Johan Henric Kellgren, Fredrika Bremer, Thekla Knös, August Strindberg och svenskamerikanska diktare. Svea är en av flera kvinnliga symbolgestalter eller nationspersonifikationer i europeiska länder, så som Britannia, Germania och Moder Danmark. I jämförelse med dessa har Svea stått nära statsmakten och inte haft någon mer innerlig relation till svenskarna./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166531
E-bok:Suomalaiset fasistit:2018
Av: Silvennoinen, Oula
Av: Tikka, Marko
Av: Roselius, Aapo
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: Kdd=ub/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: WSOY Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
"Kiväärin kieli on ainoa maailmankieli, paljon selvempi kuin esperanto tai muut vastaavat potaskat. Siis rasvaa kiväärisi ja kiillota saappaasi." Uraauurtava teos kertoo, mistä suomalaisessa fasismissa oli kyse ja kuinka fasistisilla liikkeillä oli jäsenmääräänsä suurempi vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan 1918-1944. Sana 'fasismi' on noussut kesän 2015 aikana osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Samalla on pohdittu yhtymäkohtia nykypäivän ja menneen välillä. Tässä kirjassa vetävästi mutta kiihkotta kirjoittavat historioitsijat kartoittavat fasismin paikan Suomen historiassa. Käsittelyssä ovat niin henkilöt, aatteet kuin vaikutuskin. Kirjoittajat näyttävät kuinka fasistinen aatemaailma levisi piilossa julkifasistien selän takana ja sai kannatusta ja tukea elinkeino- ja yhteiskuntaelämässä hyvissä asemissa olleilta henkilöiltä. Teoksesta paljastuu myös ne kohdat, jolloin varsinainen fasistinen kumous oli lähellä. Suomi asettuu osaksi eurooppalaista fasismin historiaa./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166785
E-bok:Sotavankikohtalot:2018
Av: Danielsbacka, Mirkka
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: Kdd=ub/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Tammi Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Suomalaisen sotahistorian uudelleenarviointia - miten Suomi kohteli sotavankejaan? Jatkosodan alkuvuosien Suomessa sotavankien kohtelu oli epäinhimillistä ja rikkoi kansainvälisiä oikeusperiaatteita. Tältä osin Suomi muistutti tuolloin huomattavasti enemmän totalitaarisia maita kuin länsimaisia demokratioita. "On sanomattakin selvää, että Suomi länsimaiseen sivistyspiiriin kuuluvana, humaanisena ja kansainvälisiä oikeusperiaatteita noudattavana maana kohtelee sotavankejaan kaikella sillä inhimillisyydellä ja oikeudenmukaisuudella, mitä suinkin oman kansan erittäin vaikeat olosuhteet huomioon ottaen voidaan vaatia" (Helsingin Sanomat 23. lokakuuta 1941). Tämä suomalaisessa propagandassa esitetty kuva ei pitänyt paikkaansa varsinkaan jatkosodan alkuvuosina. Suomessa kuoli yli 20 000 sotavankia, mikä on noin kolmannes vangiksi jääneiden määrästä. Kuolleista lähes 90 prosenttia menehtyi suomalaisten käsissä vuoden 1942 syyskuuhun mennessä. Jotain kuitenkin tapahtui vuoden 1942 aikana, sillä sotavankien kohtelu parani ja heidän kuolleisuutensa laski. Tässä kirjassa selvitetään mitä. Lisäksi kirja tarjoaa vastauksen siihen, miksi sotavankien joukkokuolleisuuden kaltaiset katastrofit tuntuvat toistuvan ihmiskunnan historiassa niin sitkeästi./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166821
E-bok:Sankareita vai pelkureita:2018
Av: Kalemaa, Kalevi
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: K=ub/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Tammi Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Runsas vuosisata suomalaista siviilivastarintaa Sukellus suomalaisen rauhanliikkeen ja pasifismin historiaan. Vaikka aseistakieltäytyminen on aina kuulunut Suomessa yhteiskunnan marginaaliin, se on usein herättänyt intohimoja, laajaa poliittista ja kulttuurista kuohuntaa. Myrskyt ovat jo tyyntyneet, mutta silti aseistakieltäytyjä asettuu yhä valinnallaan poikkiteloin sovinnaisuuden kanssa. Miekkoja on taottu auroiksi oman hengenkin uhalla. Aseistakieltäytyjät on nähty niin marjamiehinä , omantunnonarkoina kuin sivistyksen esitaistelijoinakin. Miten heihin on eri aikoina suhtautunut julkinen sana, laki, puolustuslaitos tai kirkko? Sankareita vai pelkureita kertoo ensimmäistä kertaa maamme aseistakieltäytymisen koko historian 1800-luvulta nykypäiviin. Kalevi Kalemaa (s. 1941) on tamperelainen kirjailija. Hänen runsaaseen tuotantoonsa kuuluu sekä kauno- että tietokirjallisuutta, mm. elämäkertoja, historiikkeja, runoja, näytelmiä, kuunnelmia ja satuja. Kalemaa on lisäksi toimittanut useita teoksia./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166825
E-bok:Agenttikoulun naiset:2018
Av: Kosonen, Matti
Av: Ruotsalainen, Heidi
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: Kdd=ub/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Tammi Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Naisnäkökulmaa suomalaiseen sotahistoriaan Ainutlaatuinen kuvaus nuorten naisten salaisesta panoksesta Suomen jatkosotaan. Jatkosodan aikana Päämajan tiedusteluorganisaatioihin komennettiin myös naisia. Värvättävien taustat tutkittiin, sillä työssään heille paljastui armeijan tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Näiden naisten työ oli paitsi erittäin salaista myös vaarallista - tarvittaessa itseään oli pystyttävä puolustamaan ase kädessä. Agenttikoulun naiset raottaa salaisuuden verhoa jatkosodan aikaiseen tiedustelun maailmaan ja antaa inhimillisen kuvan nuorten lottien ankarasta työstä kaukopartiomiesten ja agenttien rinnalla eräissä Suomen armeijan salaisimmista tiedusteluyksiköistä, Osasto Kuismasessa ja Osasto Raskissa eli Äänislinnan vakoilukoulussa. Äärimmäisen salaisen tiedustelusodan katkerien ihmiskohtaloiden keskellä koettiin myös kulttuuri- ja valtakunnanrajat ylittävää ystävyyttä, rakkautta ja yhteisöllisyyttä. Kirjassa valotetaan lisäksi jatkosodan jälkeen natsi-Saksaan vakoilukoulutukseen lähteneiden naisten kohtaloita. Lehtori, FL Matti Kosonen on toiminut teollisuuden johtotehtävissä sekä tutkijana ja opettajana Joensuun yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Nykyisin hän työskentelee opettajana Joensuun lyseon lukiossa. Kosonen on julkaissut useita tutkimuksia mm. tiedustelusta, vakoilusta ja vakoiluntorjunnasta sekä Suomen rajojen vartioinnista ja kotirintaman toiminnasta talvi- ja jatkosodassa. FM Heidi Ruotsalainen tekee väitöstutkimusta Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on perehtynyt aikaisemmissa tutkimuksissaan jatkosodan kaukopartiotoimintaan sekä kylmän sodan Nato-vakoiluun./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166798
E-bok:Torakoita ja panssarivaunuja:2018
Av: Laine, Timo
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: Kma=ub/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Tammi Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Huima matka läpi lähihistorian Sosialistisen järjestelmän romahdus sisältäpäin nähtynä. Arvoituksellisesta itänaapurista kiinnostunut nuori opiskelija Timo Laine lähtee tutkimusretkelle reaalisosialismin maailmaan. Hän liikkuu niin Itä-Euroopassa kuin murenevassa Neuvostoliitossakin, myös sen konfliktialueilla ja ulkomaalaisilta suljetuissa osissa. Elokuun 1991 vallankaappauksen hän kokee keskellä Tallinnan dramaattisia tapahtumia. Laine tekee arjen havaintoja ja arvioi valtiotason politiikkaa paikallisten lähteiden valossa. Neuvostoimperiumin hajoamista, neuvostovallan luonnetta, kommunistista ideologiaa, kulttuurieroja ja etnisiä konflikteja pohditaan poikkeuksellisen syvällisesti, oivaltavasti ja uusia näkökulmia avaten. Prahassa asuva Timo Laine (s. 1968) on Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton poliittiseen historiaan perehtynyt filosofian maisteri. Hän työskentelee Kaarlen yliopistossa suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin lehtorina./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166833
E-bok:Villi Suomen historia:2018
Av: Koskinen, Inkeri
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: Kdd=ub/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Tammi Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Viihdyttävästi ja oivaltavasti tieteestä ja tieteen liepeiltä Tiedonmuruja vai hölynpölyä? Hurmaavan hullunkuriset näkemykset Suomen historiasta ja suomalaisuudesta herättävät pohtimaan, missä kulkevat tieteen ja humpuukin rajat. Ovatko suomalaiset kotoisin Atlantiksesta, vai polveudummeko Israelin kadonneista heimoista? Ovatko Egyptin eli Äijäkupittaan pyramidit suomalaisten rakentamia? Entä onko suomi ihmiskunnan yhteinen alkukieli? Tieteen tulokset eivät aina riitä, kun isänmaanystävät alkavat kertoa menneisyydestä. Villi Suomen historia esittelee Suomea, suomen kieltä ja maamme esihistoriaa koskevaa näennäistieteellistä teoretisointia ja kysyy samalla, mikä erottaa nämä hurjat tarinat tieteellisestä tutkimuksesta. FM Inkeri Koskinen on tieteenfilosofian tutkija. Hän opettaa humanististen tieteiden filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa objektiivisuudesta ja relativistisista tutkimuskäytännöistä tämän päivän kulttuurien tutkimuksessa./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
167122
E-bok:Cirkus Collani:2018
Av: Westerlund, Lars
Utgivningsår: 2018
Språk: Svenska
Hylla: Kfa/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: Books on Demand Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
Våren 1941 värvade Waffen-SS med bakgrundsstöd av det finländska högkvarteret och regeringen 1 200 frivilliga för insats i Tyskland. De frivilliga slöt tvååriga tjänstgöringskontrakt och kom fram till våren 1943 att både drillas i de tyska utbildningscentralerna och sättas in vid fronterna i Ukraina och Kaukashus. För de finländska SS-frivilliga kom tjänsten som tyska legoknektar att bli en upprivande och motstridig erfarenhet. Samtidigt som de fostrades i högmod och arrogans blev de ordentligt hunsade av det rikstyska befälet. Detta korstryck försökte de frivilliga hantera genom ett excessivt och destruktivt fritidssuperi som förde hundratals av dem i fyllebutkan. De frivilliga började kalla sin krigstjänst Circus Collani efter sin bataljonschef, SS-Untersturmbannfűhrer Hans Collani. De såg således den häxkittel av händelser som de drogs in i som ett absurt spektakel. Denna självbild hade också åtskilligt fog för sig eftersom oredorna avlöste varandra och förhållandena blev småkaotiska då de rikstyska och finländska instanserna drev sina partikulära intressen och taktikerade mot varandra. För många frivilliga blev tiden i SS en besvikelse. Åtskilliga hade låtit sig värvas i hopp om att främja sin militära kompetensutveckling, men trots en mycket god resurstilldelning visade sig det taktiska kunnandet i SS vara mediokert. Nedmejandet av ett stort antal judar och sovjetiska krigsfångar fick även många finländska SS-frivilliga att reagera med avsky. En del också av finländarna drogs samtidigt med i det urskiljningslösa dödandet av försvarslösa människor. En mycket stor del avde finländska SS-frivilliga var högerradikaler där föredträdare för det starkt finsknationella IKL och nationalsocialistiska grupper dominerade. De frivilliga räknade bland sina led dock även enstaka representanter för Samlingspartiet, Agrarförbundet, Framstegspartiet, Svenska Folkpartiet och det socialdemokratiska partiet./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
166395
E-bok:Kohti kaaoksen pitkää yötä:2018
Av: Mansala, Arto
Utgivningsår: 2018
Språk: Finska
Hylla: K/DR
Medietyp: E-bok
Förlag: WSOY Elib
Resurstyp: Elektroniskt material
PYSÄHDYS à AIVOKUOLEMA à KAAOS Diplomaatin ja kokeneen Venäjän-tuntijan analyysi kolmelta eri vuosikymmeneltä ja erilaiselta ajalta Moskovassa. Pysähdys,aivokuolema ja kaaos Kremlin naapurista nähtynä. Ulkoministeriön nuori virkamies Arto Mansala komennettiin jo 1960-luvulla mukaan presidentti Urho Kekkosen matkoille. Hän sai seurata kylmän sodan vuosina läheltä Neuvostoliiton mittavaa vyörytystä Suomea kohtaan, Kekkosen terveyden heikkenemistä 1970-luvun lopulla sekä itänaapurin luisumista kaaokseen 1990-luvulla ennen Putinin nousua valtaan. Mansala tuntee laajalti Venäjän historiaa, kulttuuria ja mielenlaatua. Ainutkertainen ja omakohtainen kirja on kevään 2014 tapahtumien jälkeen ajankohtaisempi kuin sen kirjoittaja olisi tohtinut toivoa. Vakauden, pysähdyksen ja kaaoksen syklit seuraavat toisiaan Venäjällä, mutta Ukrainassa ollaan jumiuduttu kaaokseen. Arto Mansala (s. 1941) on työskennellyt diplomaattina eri tehtävissä Suomen Moskovan-suurlähetystössä ja ulkoministeriössä 1960-luvulta vuoteen 2007 asti. Suomen suurlähettiläänä hän on ollut mm. Budapestissa 1985 89, Pekingissä 1989 92 ja Moskovassa 1993 96 sekä Bonnissa, myöhemmin Berliinissä 1996 2001. Kotimaahan palattuaan hän toimi ulkoministeriön valtiosihteerinä 2003 2006. Mansala on silminnäkijänä seurannut avainpaikoilta Suomen asemaa muuttuvassa kansainvälisessä kentässä Etykistä Neuvostoliiton sortumiseen ja EU-jäsenyydestä Putinin valtakauden tapahtumiin./Innehållsbeskrivning från Elib
Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna Omarkerad betygsstjärna
Loading...
E-böcker E-böcker

ATT LÅNA E-BÖCKER

För att låna E-böcker måste du vara inloggad på webbplatsen. Du loggar
in
med ditt lånekortsnummer och din pinkod. Har du ingen pinkod så kan du få en

på biblioteket.

När du hittat boken du vill låna så klicka direkt på omslagsbilden eller på titeln.
Nu får du upp en ny sida och under den grå "Tipsa" rutan till höger så väljer du i vilket format du vill ladda hem boken. Tryck på länken EPUB (offline) om du vill ladda ner den till en läsplatta, dator eller telefon. Du behöver ha ett läsprogram installerat på din enhet.

LÄSPROGRAM
PC/Mac: Adobe Digital Editions
iPad/iPhone: Bluefire Reader
Android: Aldiko

Många böcker finns också tillgängliga för läsning direkt i din webbläsare, och kräver då ingen speciell programvara. Det heter då EPUB (online) detta format kräver att enheten är uppkopplad till internet.